Talviunilla

Poikkeuksellisen luminen talvi piti otteessaan koko kylää ympäristöineen.Paukkupakkasten aikaan lämmiteltiin tulien äärellä,eikä juuri liikuttu ulkosalla kuin pakollisten toimien myötä.
Näihin aikoihin kuitenkin kolisteltiin pappilan eteishallissa ja syykin selvisi.Eteiseen pöllähti luminen paketti,joka oli lähetetty mitä ilmeisimmin ystävyysseurakunnasta kaukaa pohjoisesta.Paketti avattiin ja sitä tutkittiin hartaudella.Sisällöstä ei oltu ensin aivan varmoja,mutta kun se kannettiin saliin ja tutkittiin valossa,saatiin asiaan varmuus.Lahja oli hyvin kaunis ja arvokas kattokruunu,joka ihastuneiden huudahdusten myötä otettiin vastaan.Aleksanteri tosin ei ollut ihan varma,miten tarpeellinen kapistus oli,mutta naisväkeä se näytti ilahduttavan ja lapsia kiehtovan,joten hän määräsi sen asennettavaksi salin kattoon heti paikalla.

Pappilan historiaa

Pappila on seissyt Vaahteravaaran laella jo niin kauan,ettei kukaan ole oikein varma,milloin siellä asuivat ensimmäiset kirkonmiehet.Tulipalo on ainakin kaksi kertaa riehunut pappilanmäellä tuhoisin seurauksin.Kaikesta huolimatta nämä kaksi vanhaa päärakennusta esittävät valokuvat ovat säilyneet.Vaahteravaaran satama toreineen on tunnetusti ollut jo ammoisista ajoista asti eläväinen kauppapaikka ja eiköhän ensimmäinen kamerakin rantautunut aikoinaan laivalastissa ja silloin ikuistettiin yhtä jos toistakin merkittävää tuleville sukupolville muistoksi ja muistutukseksi,että osattiin sitä ennenkin.

Lasikaappi

Joulunaluspäivien tohinassa saapui Vaahteravaaran mäelle suuri paketti,josta aikuiset kuorivat esiin kummallisen kaapin.Lapsista se oli siksi kummallinen,että siitä näki läpi.Eihän sinne voinut ainakaan piilottaa mitään,joululahjoista puhumattakaan!Mihinkähän tuo hassu kaappi sijoittuu...sitä lapset ihmettelivät portaitten pienojen välissä kurkkiessaan.Fredrica-mummi näytti ainakin tietävän tismalleen,mitä sillä tehtiin...

Odotusta

Syksy oli vaihtunut talveen ihan vaivihkaa.Ensilumi oli satanut varhain ja lumituiskua oli jatkunut koko viikon.Lumi oli tullut jäädäkseen,vanhat ihmiset ennustivat kovaa talvea.Pappilassa lämmitettiin kakluuneja ja uuneja.Pikku salissa vanha ruustinna istuskeli lasten kanssa mietteissään.Penan teki mieli jo kovasti tutkia joulukuusen palloja.Punaisenkuultavat pallot hehkuivat aidon joulun tunnelmaa.Uskalsikohan kantta raottaa hiukan enemmän?
Itsenäisyyspäivän kunniaksi pikku salissa juotiin teetä vanhasta hopeaserviisistä.

Syksy

Lokakuu laskeutui Vaahteravaaran ylle kuin harmaa kangas.Sadepilvet roikkuivat niin matalalla,että korkeimman kuusen latvaan olisi voinut kuvitella pilvien jäävän kiinni.Hämärä päivä seurasi toistaan ja kynttilöitä sai sytytellä,jotta näki jotain tehdä.Harmaiden päivien ketjun katkaisi vanhan ruustinnan syntymäpäivä,joka osui Lokakuun kahdenneksitoista päiväksi.Ruustinna itse ei olisi niinkään juhlista perustanut,mutta kun kuitenkin tuli täyteen pyöreitä vuosia,päätettiin pappilassa juhlia.Ja aikamoiset juhlat ne olivatkin!Lahjojakin tuli kaukaa.Aaltolasta lähetettiin huolellisesti nikkaroitu sänky,Villa Lumililjasta erikoinen ja Vaahteravaaran väelle outo mutta niin kaunis kukka,eräältä ystävättäreltä espanjan matkalta asti ostettu kynttilä/hajuvesipullo/pitsiliina-paketti sekä Heliltä kaunis matto,pitsiliina ja kori.Kaikki lahjat lämmittivät kovasti ruustinnan mieltä.Varsinkin sängyn rakenteita tutkittiin pitkään.Viimeiset juhlijat lähtivät vasta puolenyön jälkeen ja kynttilät lyhdyissä paloivat läpi yön.

Tyttöjen puuhia

Pappilan pikkusalissa istui vakavaa joukkoa,kirjailytyöt sylissään.Ääneti työhönsä uppoutuneena tytöt kirjoivat huoneentauluja.Oli niin hiljaista,että neulan suihkeen saattoi kuulla.Äkkiä hiljaisuus katkesi,Malwina pisti sormeensa,sillä seurauksella,että työhön levisi iloisen punaisia pisaroita."Voi ei!"Malwina parkaisi."Mitähän äiti nyt sanoo?Huomaakohan,jos leikkaan tästä palan pois...?"
Veera-täti tuli lohduttamaan.Wenlan mielestä oli oiva tilaisuus hiukan kiusoitella vanhempaa siskoaan.
"Enpä usko,että äiti huomaa.Koko kirjailuhan menee vinoon kuitenkin,joten ei pieni palan puuttuminen tee enempää hallaa asialle!"Wenla tokaisi ja nauraen väisti Malwinan huitaisua.
"Koittaisit tehdä jotain hyödyllistä sinäkin!"Malwina puuskahti ja siisti paperilla verijälkiä.
"No jaa,voisinhan alkaa kirjomaan kapioita sinulle,sillä Vaahteravaaran uusi apupappi on vielä naimaton ja..."
Wenlan lauseen loppua ei kuullut kukaan,sillä silloin tyttö juoksi jo kaukana portaikossa ja pysähtyi vasta alhaalla porstuassa,nojasi seinään ja kikatti hengästyneenä.
Rauha palasi pikkusaliin,Veera asettui Malwinan viereen jatkamaan omaa käsityötään.Kaappikello raksutti seinän takana ja aurinko pilkotti pitsiverhojen välistä.

Opetustauluja

Ja kun Apilamäen kärryt lähtivät paluumatkalle,tuli jo kujalla vastaan toinen lähetys.Tällä kertaa paketti oli tilattu lähetys niinkin kaukaa kuin Björneborgista asti!Katariina sai koululle opetustauluja ja olikin niihin hyvin tyytyväinen.Myös seinäpaperia tilattiin erääseen kammariin,jota myöhemmin kutsuttiin nimellä "Vihreä salonki".