Vaahteravaaran ylle laskeutui kesän huoleton olemus kuin kevyt harso.Kaikkialla oli valoisaa ja iloista,pienet asiat tuntuivat suurille ilonaiheille.Mitään kovin merkittävää ei tapahtunut,pappilanmäellä elettiin samaan malliin kuin ennenkin.
Kesämekot oli toki kaivettu esille ja paljain varpain juoksentelevat lapset olivat tuttu näky.
Saattoipa vanhoissa vaahteroissakin joku kiipeillä,kun vaan vanhempien ihmisten silmä vältti.Ruokapöydässä sitten yritettiin peitellä housujen kuluneita polvia ja mekkojen revenneitä helmoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
~~ Pappilan vieraskirja ~~