Syksy ja sateet pitivät pappilanmäellä pesäänsä.Tuuli oli riipinyt jo joitakin iloisenvärisiä lehtiä vanhoista vaahteroista.Pikku-Matilda kävi innoissaan keräämässä lehtiä ja kiikutti ne pikkusaliin pöydän koristeeksi.Vaikka sade jatkuikin,vintillä riitti puuhaa,kun leikittiin eläintenhoitajaa.
Vanha-ruustinna Fredrica kierteli katsomassa työmiesten jälkiä.Maali oli saatu pintaan juuri,ennenkuin sadekausi alkoi.Vähän näyttäisi siltä,että viimeisillä maalareilla on tullut kiirus,tuumasi Fredrica,eikä ollut oikein tyytyväinen.Lieneekö sama mies maalaillut pikkusalin lattialankkuja,vai mikä suhari oli sutannut maalia kalliille seinäpaperille asti?Fredrica nipisti huulensa tiukaksi viivaksi ja koputteli kävelykepillä lattiaa.Seinäpaperithan olivat osittain vanhoja ja osaksi uusia,joita Aleksanteri oli ostanut ulkomailta asti.Ei niihin sopinut maalia sotkea!
Olen iloinen, että sinulla tuo kirjoittamisen taito on säilynyt, ja on hieno lukea näitä kuvauksia.
VastaaPoistaTuo vihreä tapetti on upea.
Heh...tää on semmosta omaa kivaa.tapetti on Porista ;))
VastaaPoistaIhanan tunnelmallista tekstiä! Sinun Merja häätyis kirjottaa näitä kyllä enempikin. On niin mukava lukea :)
VastaaPoistaJa miten ihania vaahteranlehtiä!! Tahtoo myös! Oisko mahdollista hiukan lainata lävistäjää? <3
Kiitos,Hanna!"puhallan" sullepäin näitä lehtiä,niitä alkaa kohta olla kasapäin Vaahteravaarassa... :))
VastaaPoista