Pappilan katolle ropisee sade.Fredrica-mummi istuskelee pikku salin sohvalla ja kertoilee tytöille tarinoita.
Pöydällä on kaunis norsu,joka on kuulemma matkamuisto hyvin hyvin kaukaa,turkoosin meren syleilyssä uinuvalta saarelta.Tytöt eivät väsy ihailemaan norsun koristelua,vaan haluavat yhä uudestaan kokeilla varovasti sormella norsun koukeroita.
Samasta paikasta on pikkuruinen suojelusenkeli-taulu,sekä Jeesus-lapsen syntymää esittävä kaunis reliefi.
Eräs pappilan kakluuneista on niin huonokuntoinen,että se aiotaan korjata.Tytöt ovat yhtä mieltä siitä,että seimikuvaelma sopisi kakluunin koristukseksi paremmin kuin enkelit ja pirut.Pikkuinen Jeesus-vauva vie tyttöjen ajatukset jouluun ja joululahjoihin....
Missä vaiheessa itse pappila oikein on kun ei yhtään kuvaa talosta ole vahingossakaan vilahtanut näköpiiriin?? Liekö satua koko pappila :P
VastaaPoistase on hyvin salaista tässä vaiheessa :)) älä hätäile!
VastaaPoistaTunnelmallista tarinointia!
VastaaPoistakiitos,ja hauska että täällä silti joku käy,vaikka päivitys onkin ollut katkolla ajanpuutteen vuoksi :)
VastaaPoistaIhana tämäkin kuva, ihan kuin "elävä". Kauniita esineitä.
VastaaPoista