Hämärässä

Anelmalla riittää puuhaa keittiössä.Hilloaminen alkaa olla loppusuoralla,joten viimeisiä purnukoita tässä täytellään.Onneksi on kynttilöitä,muuten loppuisi päivänvalo aivan liian aikaisin,Anelma tuumaa ja hoputtaa Liisiä hakemaan uusia purkkeja pesupöydältä.

Fredrica-mummilla sen sijaan on öljylamppu yöpöydällä.Hyvä kirja odottaa lukijaansa,ensin mummi käy aina toivottelemassa hyvää yötä lapsille,kertomassa satuja ja lukemassa iltarukouksia.Lasten mielestä on ihanaa,että mummin huone on samassa kerroksessa.Sinne voi yöllä hipsutella,jos oma makuuhuone tuntuu liian pimeältä,tai varpaita palelee... Kauniita unia,toivoo pappilan väki!

Aamun valjetessa on Matilda jo hereillä ja aloittanut nukkekotileikit tyytyväisenä sekasotkusta huolimatta.Yläsängyltä kuiskitaan : "Olisitko hiukan hiljempaa,meitä väsyttää..." Samassa tulee pikku-piikakin sytyttelemään tulia takkaan.Matilda tahtoo Liisi-piikasen mukaan leikkiin,mutta kuinkahan käy? Itse talon isäntä on tuohduksissaan huoneessaan olevasta sotkusta,myös siellä on tehty lattialankun vaihtotöitä ja nyt on kaikki sekasin. Ja jotta hullunmylly ylettyisi alakertaan asti,on Anelma etsimässä ruokakomeron avainta. "Mihin ihmeeseen minä sen laitoin?!" Anelma alkaa jo epäillä jonkun työmiehistä napanneen avaimen ja käyneen salaa syömässä hilloa...jos ei avainta kohta ala kuulua,pistää Anelma suuretsinnät käyntiin!Liisikin kuhnastelee varmasti tahallaan tänä aamuna....

Sekasotku!

Illan tullen ei tahdo uni tulla silmään, sen verran sekaiseksi jäi tyttöjen kamari.Mutta minkäs sille mahtaa.Lattialankkuja on uusittu sieltä täältä,se on varsin kiireinen puuha tehtäväksi, ennenkuin pakkanen kiristyy.Lattianraosta ei pitäisi nyt vetää,tuumasivat rakennusmiehet. Mutta niin myöhäiseen ajankohtaan se meni,että tyttöjen nukkumaanmenoaika ehti olla ja mennä. Pikku Matildakin nukahti ihan väärään sänkyyn.Mahtaakohan isosisko kömpiä Matildan viereen vai hiipiä mummon suureen sänkyyn? Huomenissa lienee siivouspäivä...

Karuselli pyörii...

Voi ihmettä,mikä hauska lelu oli ilmestynyt lasten kamarin lattialle kuin taikaiskusta!Pikku-Matildan syntymäpäivän aamuna ei ollut riemulla rajoja! Kiljahdukset kantautuivat aina alakertaan asti,ja siitä talonväki tiesi pikkutytön heränneen.Karuselli soitteli iloista sävelmää ja hevoset liikkuivat hitaasti ylös ja alas.Ja vaikka päivänmittaan tapahtui kaikenlaista,palasi Matilda aina vähän väliä tarkastamaan,että karuselli oli tallessa,sipaisi sormellaan sen kiiltävää kattoa ja tirkisti ihan läheltä pieniä hevosia. Voi ollapa noin pieni,että mahtuisi hevosen kyytiin ajamaan karusellilla...