Elokuisena iltana

Vaahteravaaran kalasataman pikku kellotorni käy jo iltapäivää.Taivas näyttää vielä pilvettömältä,mutta jossain niemennokan kuusien takana taivas tummuu ja kuuluu etäistä ukkosen jylinää.Kalastajat korjaavat tavaroitaan ja tekevät lähtöä,kun ohiajava mies kysyy suuntaa pappilaan.Kärryillä keikkuu suuri laatikko,jonka sisällöstä ei kenelläkään ole epäilystäkään.Ajuri saa ohjeet ja pian saapuu Vaahteravaaraan uuden uutukainen piano...

Vipeltäjä

Elokuun illat hämärtyvät ja Katariina sytyttää kynttilän.Pappilassa valvotaan vielä,sillä Aleksanteri on tulossa kotiin.Päivä on ollut loppukesän tapaan paahtavan kuuma ja Katariina nauttii viilenevästä illasta sekä sen pehmeästä hämärästä.
Kohtapuoleen näkyy lyhdyn valoa ja kärrynpyörät narisevat hiekkatiellä.
Aleksanteri on kotona,mukanaan mitä hassuin tuliainen:pieni mustavalkoinen vikisevä koiranpentu!

Liinavaatekomerolla

Kirkastussunnuntain aamuna ruustinna käy itse tarkastamassa valkoisen pitkän pitsiliinan,joka laitetaan salin pöydälle.Pikku-Greta on oiva apulainen.Tämäkin liina on saatu pappilaan lahjoituksena Kuuralehdosta.

Katariinan mietteitä

Aleksanteri viipyy matkalla.Katariinaa vaivaa hienoinen levottomuus,vaikka tietääkin sen olevan turhaa.Iltasella ei kuitenkaan tule uni ja niinpä hän kuljeskelee huoneesta toiseen mietteissään.Jostain syystä pesupöydällä on lasimaljakko."Tämä taitaa olla se,jonka saimme Kuuralehdosta",muistelee Katariina ja tuumaa,että huomenna siihen haetaan ruusuja salin pöydän koristeeksi.
Joku on unohtanut nuotit pesupöydälle.Katariina miettii,onko liian myöhäistä käydä istumassa pianon ääressä...

Piikalikka

Katariina tunnetaan lempeänä ja auttavaisena.Niinpä eräs vanha muori ei epäröinyt pyytäessään apua häneltä.Oli käynyt niin,että pikku-Greta oli jäänyt orvoksi,eikä hänellä ollut paikkaa minne mennä.Katariina otti tytön hoiviinsa,ompelutti tälle uudet vaatteet ja tyttö löysi paikkansa pappilan keittäjän hoivista.
Vaahteravaarassa oli tulipalon jälkeen enemmän tekemistä kuin tavallisesti ja reipas käsipari oli tarpeen.Katariina sai huomata,että pikku-Greta oli näppärä ja nopea auttamaan kaikenlaisissa asioissa.

Matildan villatakki

Aleksanterin ollessa poissa kotoa,on Katariinalla toisinaan kädet täynnä työtä.Lapsikatraan vaatetuksessa auttaa Katariinan Martta-äiti,joka on ommellut jos jonkinlaisia leninkejä tyttölapsille.Tällä kertaa kirkkoon lähtiessä Matilda pukee valkoisen villatakin ja hiippa-hatun,jotka ovat oikein suloiset.Kirkkokansa hymyilee nähdessään Katariinan ja lapset,sekä tämän pikkuisen Matildan,pyhävaatteisiinsa pukeutuneena.

Lähdössä

Toisinaan Aleksanterilla on taipumus vaipua mietteisiinsä niin,ettei hän juuri huomaa ympäröivää maailmaa.Syvän pohdinnan tuloksena saattaa olla päiväkausia kestävä muistiinpanojen merkitseminen.Tällä erää kuitenkin rauhallinen hetki on ohi,sillä kinkerikierros pitäjällä on alkamassa.Matka-arkku on pakattuna eteisessä.Katariina hyvästelee miehensä ja antaa muutaman ohjeen ja neuvon.Kärryjen pyörät rapisevat jo hiekkatiellä ja hetken kuluttua Aleksanteri on poissa.Katariina sulkee pappilan oven ja puristaa suurta avainta,joka riippuu hänen vyötäröllään.