Vihdoinkin kotona!

Ensimmäinen ilta Vaahteravaarassa kääntyy iltaan ja Fredrica pääsee omaan makuuhuoneeseensa.Tyytyväisenä hän levittää uuden peitteen sängylleen ja toteaa hyvillään,että uunissa palaa iloisesti rätisevä tuli.Myös taidokkaasti tehdyt koristetyynyt on Fredrica saanut matkansa varrelta,ystävältä lahjaksi.
Kuunnellessaan ulkoa kantautuvaa tuulen ulvontaa,hän on tyytyväinen muistaessaan lämpimät peitot,jotka on hankkinut lapsenlapsilleen.
Kirja jää kesken,sillä matka vaatii veronsa ja vanha ruustinna nukahtaa syvään uneen.Koko pappilanväen uinuessa alkaa ulkona myrskytä ja ennekuin aamu sarastaa,on maa saanut valkean peitteen.

Iltakahvilla

Lasten viimein nukahdettua,pääsee vanha ruustinna kahville Katariinan ja Aleksanterin seurassa.
"Tämä teekalusto löytyi eräästä hurmaavasta liikeestä ja ajattelin,että se sopii tänne kuin nakutettu silloin,kun vietetään lastenjuhlia tai syntymäpäiviä,"Fredrica tuumaa ja hörppää kahvia onkipoika-kuvioisesta kupista.
Katariina hymyilee taas ja muistelee,miten paljon Fredrica pitää lasten kanssa touhuamisesta ja juhlien järjestelemisestä.Joulun aika toisi tullessaan varmasti monia hauskoja iltoja.
Aleksanteri on tyytyväinen saatuaan äitinsä kotiin,sillä tämän matkustelu on tuottanut päänvaivaa.Tiuhaan tahtiin majapaikkaa vaihtanut vanha ruustinna on vihdoin saapunut kotiin,eikä häntä ihan helpolla päästettäisikään seuraavalle matkalle.

Yllätyksiä joulua varten

Fredrica-mummi on löytänyt matkan varrelta ihanat jouluenkelit,jotka saavat paikkansa pappilan salista heti ensimmäisenä adventtina.Lasten ihastuksella ei ole rajaa.Mummin matka-arkku on varsinainen aarrearkku!
Kun enkelit on saatu takaisin pakettiin,alkaa mummin kummitusjuttu,kunhan Pena ensin varmistaa,ettei äiti ole kuulemassa....

Mummin matka-arkun sisältö...

Niin pian kun Vaahteravaaran lapset huomaavat mummin tulleen kotiin,yltyy riemu niin rajattomaksi,ettei sillä ole mitään määrää.Vielä nukkumaan mennessäkin mummin on oltava mukana.Kaikki lapset pakkautuvat tyttöjen makuuhuoneeseen kuuntelemaan tarinoita ja tutkimaan,mitä merkillistä mummin matka-arkussa oikein on.
"Kaikki jotka menevät kiltisti vuoteeseen,saavat keksin.."lupaa mummi ja niinpä väki onkin äkkiä peittojensa alla.
"Mummi kerro kummitusjuttu..."kuuluu pikku Matildan peiton alta.

Fredrica

Vaahteranlehtiä oli maassa puiden juurilla,mutta vielä puissakin piirtymässä sinistä taivasta vasten kaiken kirjavina.Vanha ruustinna Fredrica seisahtui kujan alkuun ja huokaisi hymynkare suupielessään.Näky,jonka hän oli jättänyt taakseen pian miehensä hautajaisten jälkeen,ei ollut juurikaan silmää hivellyt.Hiiltyneet,mustuneet hirret ja surkea rojukasa pappilan päädyssä.Tulipalo,joka oli saatu kuriin viime hetkellä,oli ehtinyt kuitenkin riehua tuhoisasti vanhan puurakennuksen huoneissa.Ripeillä talkoovoimilla oli pappila saatu uuteen uskoon,entistä komeampaan loistoonsa,tuumasi Fredrica,suoristi selkänsä ja lähti astelemaan rivakasti kohti taloa.

Matka-arkku

Sitten tapahtui se,jota oikeastaan oli odotettu koko loppukesä ja syksy.
Vaahteranlehtien hehkuessa kaikkein värikkäimmässä loistossaan kaikenkirjavina,kuului jälleen kärrynpyörien rapinaa pihatiellä.Kärryt pysähtyivät ja ajuri kantoi matka-arkun eteiseen.
Katariina seisoi pitsiverhon takana,sydän ilosta pakahtumaisillaan.Kukaan lapsista ei ollut vielä kuullut,että joku oli tulossa.Ainoastaan Katariina oli osannut aavistaa päivälleen oikein ja siitä syystä keittäjä Anelma oli tehnyt töitä jo edellisestä illasta asti.Talossa tuoksui tuore leipä ja ilmassa leijui odotus.
Ajuri kärryineen ajoi tiehensä.Matkustaja,joka näiden kiesien kyydissä oli saapunut,halusi aina välttämättä jäädä kyydistä ensimmäisten vaahteroiden kohdalla ja kävellä koko kujan saadakseen katsella rauhassa mäellä kohoavaa taloa...

Uusi sängynpeite

Katariina petasi kiiren vilkkaa kauniin valkean peitteen makuukammarin parisänkyyn.Tämä peitto oli erityisen mieleinen,koristeltu erikoisilla kirjonnoilla,joita ei vielä Vaahteravaarassa ole nähty.
Peitteistä suuri kiitos Kisumumman kammariin!

Merkillinen paketti

Vaahteravaaran porstuaan tuotiin erikoinen postilähetys.Ruskea paketti näytti matkanneen kaukaa,kaupungista nimeltä Pori.Se herätti kummastusta pappilan väessä.
Kun Katariina tutki tarkemmin lähettäjän nimeä,hänen huulilleen ilmestyi salaperäinen hymy.
Paketti aukaistiin....ja sieltä paljastui tiukkaan kääröön käärittyjä virkattuja peittoja.Lapset olivat hetken aikaa innostuksesta sekaisin,kunnes Katariina selvitti,ettei peittoja ole tarkoitettu majaleikkeihin,vaan lämmittämään syksyisinä iltoina.